Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘poliisiromaanit’

Komisario Vera Stanhope kollegoineen saa tutkittavakseen kaksi hyvin samanlaista murhaa. Molemmat vainajat löytyvät vedestä kuristettuina seuranaan koko joukko kukkia. Mikä voi yhdistää psyykkisistä ongelmista kärsinyttä nuorukaista ja lahjakasta opiskelijanaista? Onko kyseessä mielipuolinen sarjamurhaaja, vai löytyykö tekojen taustalta looginen selitys?

Ann Cleevesin rikosromaani Kuolonkukkia on ensimmäinen suomennettu teos sarjasta, joka kuvaa komisario Vera Stanhopen ja hänen apulaisensa Joe Ashworthin tutkimuksia. Romaanin tärkeiksi henkilöiksi nousevat myös uhrien läheiset, sillä näiden ajatuksia ja tuntemuksia kuvataan lähes yhtä laajasti kuin poliisien. Syyllisen henkilöllisyys selviää vasta lopussa, joten kyseessä on perinteinen arvoitusdekkari, mutta teosta voi hyvällä syyllä luonnehtia myös psykologiseksi rikosromaaniksi.

Alkoholisoituneet miespoliisit eivät ole kovin harvinaisia rikoskirjallisuudessa, mutta Vera Stanhopen kaltaisia alkoholiongelmasta kärsiviä naispoliiseja ei löydy yhtä runsaasti. Stanhope tuntuukin piristävältä siinä, ettei hän ole millään muotoa kuvankaunis vaan raskastekoinen ja monien mielestä suorastaan ruma. Hänellä ei ole lapsia eikä perhe-elämää. Joe Ashworth asettuu herkullisesti hänen vastaparikseen, koska Ashworth on moitteeton perheenisä, jonka vaimo odottaa juuri toista lasta.

Kiinnostavista henkilöhahmoista huolimatta Kuolonkukkia ei yllä minusta kuin keskitasoiseksi rikosromaaniksi, vaikka se olikin ihan sujuva luettava. Romaani yrittää olla yhtä aikaa sekä psykologinen romaani runsaine –  kenties liiankin runsaine –  näkökulmineen että poliisiromaani mutta jää kummaltakin osalta hiukan puolitiehen. Poliisityö näyttäytyy suurimmaksi osaksi kuulusteluina. Cleevesin kirjasarjan pohjalta on tehty tv-sarja, jota mainostetaan myös romaanin kannessa.

Tarkista kirjan saatavuus HelMet-kirjastoista

Mainokset

Read Full Post »