Aiempien lukupiirien lisäksi nyt aloittaa uusi, englanninkielinen lukupiiri The Pasila Reading Circle. Piiri lukee kirjoja englanniksi ja keskustelut käydään englanniksi ja/tai suomeksi osallistuijen toiveiden mukaan. Ilmoittautua voi Tiina Tarvoselle tiina.tarvonen(at)hel.fi.

Myös nuorten lukupiirin tiedot löytyvät nyt lukupiiriblogista.

Unen talon tapahtumat ajoittuvat vuosiin 1983-84 sekä 1996. Joka toinen luku kertoo ryhmästä opiskelijoita joilla on erilaisia suhteita keskenään ja joista osa asuukin samassa opiskelija-auntolassa. Joka toisessa luvussa nyt aikuistuneet henkilöt kohtaavat uudelleen – ja entisestä asuntolasta on tullut klinikka, jossa hoidetaan unihäiriöistä kärsiviä. Osa henkilöistä ajautuu sinne potilaina osa terapeutteina tai tutkijoina… Tosi ja uni kiertyvät yhteen monin tavoin, samoin unet ja elokuvat.

Jonathan Coelta on suomennettu myös teokset:

• Konnien klubi
  
• Suljettu piiri

Tervetuloa katsomaan näyttelyä ja lainaamaan sen kirjoja!

Näyttelyn kirjat (eivät välttämättä kaikki paikalla):

• Anet, Claude: Kadonnut kansa
• Baxter, Stephen: Mammutit-sarja (Hopeaturkki, Pitkähammas, Jääluu)
• Golding, William: Perilliset
• Haakana, Veikko: Jäätikkö uhkaa (myös uudempi painos)
• Haakana, Veikko: Kivinen biisoni
• Haakana, Veikko: Kuonokasvoinen kauhu
• Haakana, Veikko: Luolamiehen pojat
• Haakana, Veikko: Luolapoikien paluu
• Haakana, Veikko: Poikkikirves iskee
• Jensen, Johannes V.: Jäätikön poika
• Kurtén, Björn: Mammutin suojelija
• Kurtén, Björn: Musta tiikeri
• London, Jack: Ennen Aatamia (myös uudempi painos)
• Pokrovski, S.: Mammutin metsästäjiä
• Pälsi, Sakari: Kova Mies ja Nimetön
• Roberts, Charles G. D.: Tulen löytäjät (vanhempi painos nimellä Ihmiselon aamuna)
• Rosny, J.-H.: Sota tulesta (myös elokuvana nimellä Taistelu tulesta)
• Thomas, Elizabeth Marshall: Peurankuu
• Törnros, Helge: Luolaheimon sankari
• Untinen-Auel, Jean M.: Maan lapset -sarja (Luolakarhun klaani, Hevosten laakso, Mammutin metsästäjät, Tasangon vaeltajat, Luolien suojatit, Maalattujen luolien maa; Luolakarhun klaani myös elokuvana)
• Waterloo, Stanley: Luolaihmiset
• Vaula, Jalmari: Kuolemanlaakson kurimuksessa
• Vaula, Jalmari: Luolapojat
• Wolf, Joan: Punahirven tytär
• Wolf, Joan: Punapeuran metsästäjät
• Wolf, Joan: Ratsumiesten heimo

Tervetuloa kuulemaan Matin vinkkaustuokiota Pasilan kirjaston aikuistenosastolle tiistaina 24.5. klo 18-18.30!

Vinkkikirjat:

• Maria Simointytär: ”Orpolapsen vaikerrus” (1683; teoksessa Suomen kansalliskirjallisuus 4)
  Varhaisin suomeksi nimeltä tunnetun naisen kirjoittama teksti. ”Orpolapsen” vaikerrus ilmestyi arkkiveisuna, ja siinä valitetaan orvon osaa, jossa vain Jumala voi auttaa.
• Carstens, Fredrika Wilhelmina: Muratti (Murgrönan, 1840)
  Ensimmäinen suomalainen romaani. Muratti on kirjeromaani, jonka nuori naiskertoja Matilda kirjoittaa ystävälleen Emilialle Tukholman seurapiireistä. Aikansa yläluokan elämää tarkastellaan ajoittain ironisella otteella. Tarinassa on myös suuria tunteita ja ristiriitoja.
• Wacklin, Sara: Sata muistelmaa Pohjanmaalta (Hundrade minnen från Österbotten, 1844–45)
  Alun perin kolmessa osassa ilmestyneessä kokoelmassa kuvataan realistisella otteella Pohjanmaata, sen historiaa ja värikkäitä ihmisiä. Kuinka käy, kun oululaiset neidit päättävät protestoida maan miehittäneiden venäläisten tanssiaisia vastaan?
•  Randelin, Wendla: Elisabet (Den Fallna, 1848)
  Leonard ja Elisabet Lindmark elävät onnellisessa avioliitossa lapsiensa ympäröimänä. Leonardin ystävä Rudolf Berg saapuu uhkaamaan idylliä rakastuessaan Elisabetiin. Miten moinen kolmiodraama voi ratketa perheen pyhyyttä korostaneella 1800-luvulla?
• Runeberg, Fredrika: Piirroksia ja unelmia (Teckningar och drömmar, 1861)
  Monissa kokoelman novelleissa kuvataan terävästi naisen asemaa niin eksoottisissa kulttuureissa kuin 1800-luvulla. Esimerkiksi ”Maailma ylösalaisin” kuvailee kummallista paikkaa, jossa naiset hallitsevat ja ”housuoppinut” on yleisen kummastelun aihe.
• Asp, Isa: Muisteliaisia (1872; runot ja muita Aspin runoja Helmi Setälän teoksessa Isa Asp)
  Nuorena kuollut Isa Asp on varhainen suomeksi ja ruotsiksi kirjoittanut runoilija, jonka runoissa pääsevät esille niin suomalaisuusaate kuin naisten välinen ystävyys ja rakkaus.
• Hahnsson, Theodolinda: Kotikuusen kuiskehia (1884)
  Ensimmäisen tuotteliaan suomenkielisen naiskirjailijan novelli- ja näytelmäkokoelma. Kertomukset ovat viehättävän vanhanaikaisia, ja niissä voi luottaa pahan saavan aina palkkansa.
• Lange, Ina: ”Huonompaa väkeä” (”Sämre folk”, 1885)
  Salanimellä Daniel Sten kirjoitettu romaani kuvaa naturalistiseen sävyyn ”huonommasta väestä” kohti ”parempaa väkeä” ponnistavan Nadjan elämänvaiheita.
• Elfving, Betty: Härkmannin pojat (1887; myöhempi painos nimellä Härkmanin pojat)
  Salanimellä Aura julkaistu historiallinen sotaromaani isonvihan ajoilta. Teoksessa nostetaan vahvasti esiin sota naisten näkökulmasta ja problematisoidaan miehistä sankaruutta.
• Topelius, Toini: Kehitys-aikana (I utvecklingstid, 1889)
  Nimimerkillä Tea julkaistu nuortenromaani kuvaa kahden erilaisen tytön ystävyyttä. Koulunkäynnin ja rakkauden ohella esiin nousee kysymys naisen asemasta.
• Willman, Elvira: Juopa (esitetty 1908; teoksessa Lyyli; Kellarikerroksessa; Juopa)
  Varhaisen työväenliikkeen naiskirjailijan tositapahtumiin perustuva näytelmä, jossa Voikkaan tehtaan työläiset vastustavat lakolla naisia ahdistelevaa työnjohtajaa. Tehtaan johtajan tytär Ellen tasapainottelee lakkolaisten ja porvarillisen perheensä välillä. 

Kirjan rakenne sekä ärsytti että ihastutti lukupiiriläisiä. Watersin kirjoitustyyli sai piiriläisiltä kehuja. Yövartiota pidettiin mahtavana lukuromaanina, joka tempaisi mukaansa ja joka kertoi kauniisti ja koskettavasti rakkaudesta ja ihmissuhteista.

Watersilta on suomennettu myös seuraavat teokset:

• Silmänkääntäjä (2006)
• Vieras kartanossa (2011)

Osa piiriläisistä piti Vyöryä outona ja sekavana teoksena, johon oli vaikea päästä sisälle. Toisista kirja oli kekseliäs ja kiinnostava. Lukupiiriälisten vinkki: Kun pääset kirjan loppuun, lue sen alku vielä uudelleen!

Vyöry on ensimmäinen Werneriltä suomennettu teos.

Kirjavinkkeihin kuuluu kirjastossa jaossa olevan tapahtumakalenterin yhteydessä julkaistava kirjalista, kunkin kuukauden loppupuolella järjestettävä vinkkaustilaisuus, jossa henkilökunta kertoo kirjoista, sekä vinkkaustilaisuuden jälkeen esillä oleva kirjanäyttely, josta vinkkikirjoja voi lainata.

Ensimmäiset kirjavinkit antaa informaatikko Riitta Hämäläinen Monikielisestä kirjastosta. Hänen aiheenaan on ”Maailman kirjat sekaisin –tarinoita ja ihmisiä tapahtumien takana”.

Riitta kertoo listalle valitsemistaan kirjoista  Pasilan kirjaston aikuistenosastolla tiistaina 26.4. klo 18-18.30.

Tervetuloa!

Huhtikuun vinkkilista:

Klikkaus kirjan nimen kohdalla vie suoraan HelMet-aineistotietokantaan.

• Adiga, Aravind: Valkoinen tiikeri (The White tiger)
• Al-Aswani, Alaa: Yacoubian- talon tarinat (Imarat Yaqubiyan/The Yacoubian building)
• Atiq, Rahimi: Maata ja tuhkaa (Khahestar o-khak/ Terre et cendres)
• Bao, Ninh: The sorrow of war (Thân phân cua tình yêu/Krigets sorger)
• Drakulic, Slavenka: Aivan kuin minua ei olisi (Kao da  me nema/As if I’m not there)
• Kourouma, Ahmadou: Ei Allahin tartte (Allah n’est pas oblige)
• Murakami, Haruki: After the quake (Kami no kodomo-tachi wa mina odoru)
• Guène, Faïza: Hällä väliä huomisella (Kiffe kiffe demain/Just like tomorrow)
• ElRamly, Ranya: Auringon asema (Der Stand der Sonne)

Lukupiiriläiset kommentoivat erityisesti kirjailijan erikoista tapaa käyttää kieltä. Toisia Pagen kieli miellytti, sitä pidettiin jännänä ja kekseliäänä, mutta toiset taas kritisoivat kirjoitustapaa ja pitivät sitä kikkailuna. Kurkistus erilaiseen elämäntapaan oli useimmista mielenkiintoinen. Kirjan loppu herätti myös keskustelua. Jotkut meistä arvasivat loppuratkaisun jo aikaisessa vaiheessa ja pitivät sitä ainoana mahdollisena lopetuksena tälle romaanille, mutta toisille lopun tapahtumat tulivat täytenä yllätyksenä ja tuntuivat oudolta valinnalta.

Martin Pagelta on Sudenkorennon lennon lisäksi suomennettu kaksi muuta romaania:

• Kuinka minusta tuli tyhmä (2003, pokkariversio 2004)
• Maailmanloppuihin tottuu (2007)

ps. Lukupiireihin voi liittyä myös kesken kauden. Jos haluat mukaan, ota yhteyttä Tiina Tarvoseen: tiina.tarvonen[at]hel.fi tai puh. 050 402 5816.

Lukupiirissä useimmat olivat pitäneet Larssonin kirjasta, mutta sen todettiin olevan varsin rankka ja jopa julma. Siinä nähtiin jotakin ruotsalaista, vaikka se ei ollutkaan perinteinen poliisiromaani. Sävy oli yhteiskunnallinen, joskin pääpaino oli uskonnollisen suljetun yhteisön kritiikissä. Kirja oli myös varsin vakava ja vailla huumoria. Hiukan mietittiin, miksi yleensäkään naisdekkaristit eivät juuri viljele huumoria, kun taas humoristisempia miesdekkaristeja tuli mieleen monta. Raamattuun viittaavat lukujen nimet oli pantu merkille. Henkilöitä kirjassa oli paljon, ja olipa eräs lukupiirin osallistujista laatinut oikein kaavionkin kirjassa esiintyvistä ihmisistä.

Rebeckan hahmosta esitettiin erilaisia tulkintoja: häntä pidettiin toisaalta vahvana ja kostonhimoisena mutta toisaalta myös huomautettiin, etteivät kirjan tapahtumat jätä häntä rauhaan myöhemminkään henkisesti. Kirjassa esiintyvää raskaana olevaa poliisia Anna-Maria Mellania pidettiin kiinnostavana hahmona, ja muita Åsa Larssonin kirjoja lukeneet kertoivatkin hänen olevan mukana jatkossakin. Erityisen kiinnostavaa oli, että osa oli kiinnittänyt huomiota hänen tiheisiin vessakäynteihinsä. Kirjan naishahmoissa nähtiin feministiä sävyjä. Sannan roolia ja olemusta pohdittiin usealta kannalta: oliko hän herkkä ihminen vai taitava manipuloimaan? Lukupiirissä mietittiin myös, kuka kirjan hahmoista oli oikeastaan pahin ja syyllisin. Kirjan pohjalta tehdyssä elokuvassa tapahtumia on jonkin verran muutettu ja henkilögalleriaa hiukan karsittu.

Matti Järvinen