Syötteet:
Artikkelit
Kommentit

Pasilan kirjaston lukupiirien kevään 2012 aikataulut ja luettavat kirjat löytyvät täältä.

Aiempien lukupiirien lisäksi nyt aloittaa uusi, englanninkielinen lukupiiri The Pasila Reading Circle. Piiri lukee kirjoja englanniksi ja keskustelut käydään englanniksi ja/tai suomeksi osallistuijen toiveiden mukaan. Ilmoittautua voi Tiina Tarvoselle tiina.tarvonen(at)hel.fi.

Myös nuorten lukupiirin tiedot löytyvät nyt lukupiiriblogista.

 

Jonathan Coe: Unen talo

Jonathan Coe on englantilainen kirjailija, jonka teoksen Unen talo Anna-Marian ja Tiinan lukupiiriläiset lukivat lokakuun kirjanaan. Unen talo on toinen piirien tämän syksyn uni-aiheisista lukukokemuksista. Ensimmäisenä uni-aiheisena kirjana luettiin syyskuun kokoontumista varten Alan Lightmanin romaani Einsteinin unet ja marraskuussa on vuorossa kolmas, Jaakko Yli-Juonikkaan Uneksija. Uni ja unettomuus ovat aiheina Lukulampun valossa -lukemiskampanjassa, johon lukupiirimme osallistuvat.

Unen talon tapahtumat ajoittuvat vuosiin 1983-84 sekä 1996. Joka toinen luku kertoo ryhmästä opiskelijoita joilla on erilaisia suhteita keskenään ja joista osa asuukin samassa opiskelija-auntolassa. Joka toisessa luvussa nyt aikuistuneet henkilöt kohtaavat uudelleen – ja entisestä asuntolasta on tullut klinikka, jossa hoidetaan unihäiriöistä kärsiviä. Osa henkilöistä ajautuu sinne potilaina osa terapeutteina tai tutkijoina… Tosi ja uni kiertyvät yhteen monin tavoin, samoin unet ja elokuvat.

Jonathan Coelta on suomennettu myös teokset:

Paleofiktiota

Kuukauden kirjavinkkausten ollessa tauolla on Pasilan kirjastoon kerätty paleofiktiota sisältävä näyttely, jonka kirjat on kerännyt kirjastovirkailija Matti Järvinen. Paleofiktiolla tarkoitetaan ihmiskunnan varhaisiin aikoihin sisältyviä kirjoja, jotka perustuvat enemmän tai vähemmän aikansa tieteelliseen tietoon tuosta kaukaisesta menneisyydestä.

Tervetuloa katsomaan näyttelyä ja lainaamaan sen kirjoja!

Näyttelyn kirjat (eivät välttämättä kaikki paikalla):

Lukupiirin kesäkuun erikoinen oli Mika Waltarin matkakirja vuodelta 1947: Lähdin Istanbuliin. Kiinnostusta herätti mm. sen aikaisen Euroopan kuvaus kaikkine hankaline ennakkolupineen, tullimuodollisuuksineen, rahanvaihtoineen. Toisena tasona olivat kirjan kertomukset, pikku tarinat ihmisistä ja tapahtumista, joita matkan aikana koettiin. Houkutus olisi lukea kirjaa myös elämäkerrallisena faktana, mutta kannattaa muistaa kirjan alaotsikko: totta ja tarua Euroopasta 1947. Waltarilla nämä taruosiot limittyvät saumattomasti toden joukkoon, mikä kyllä keventää kerrontaa ja lisää tarinallisuutta ja mielenkiintoa arkisiinkin asioihin.
Oma mielenkiintonsa oli lukupiirin kannalta verrata edellisen kirjamme Sarah Watersin Yövartion ja tämän matkakirjan ajankuvaa, kun molemmissa eletään myös vuotta 1947. Waltarin aikalaiskuvaus on käsittelytavaltaan kevyempi mutta toisaalta siitä pursuaa myös paljon kiinnostavia yksityiskohtia.

Toukukuun kirjavinkit

Toukokuun kirjavinkit antaa kirjastovirkailija Matti Järvinen. Matin aiheena ovat varhaiset suomalaiset naiskirjailijat.

Tervetuloa kuulemaan Matin vinkkaustuokiota Pasilan kirjaston aikuistenosastolle tiistaina 24.5. klo 18-18.30!

Vinkkikirjat:

  • Maria Simointytär: ”Orpolapsen vaikerrus” (1683; teoksessa Suomen kansalliskirjallisuus 4)
    Varhaisin suomeksi nimeltä tunnetun naisen kirjoittama teksti. ”Orpolapsen” vaikerrus ilmestyi arkkiveisuna, ja siinä valitetaan orvon osaa, jossa vain Jumala voi auttaa.
  • Carstens, Fredrika Wilhelmina: Muratti (Murgrönan, 1840)
    Ensimmäinen suomalainen romaani. Muratti on kirjeromaani, jonka nuori naiskertoja Matilda kirjoittaa ystävälleen Emilialle Tukholman seurapiireistä. Aikansa yläluokan elämää tarkastellaan ajoittain ironisella otteella. Tarinassa on myös suuria tunteita ja ristiriitoja.
  • Wacklin, Sara: Sata muistelmaa Pohjanmaalta (Hundrade minnen från Österbotten, 1844–45)
    Alun perin kolmessa osassa ilmestyneessä kokoelmassa kuvataan realistisella otteella Pohjanmaata, sen historiaa ja värikkäitä ihmisiä. Kuinka käy, kun oululaiset neidit päättävät protestoida maan miehittäneiden venäläisten tanssiaisia vastaan?
  •  Randelin, Wendla: Elisabet (Den Fallna, 1848)
    Leonard ja Elisabet Lindmark elävät onnellisessa avioliitossa lapsiensa ympäröimänä. Leonardin ystävä Rudolf Berg saapuu uhkaamaan idylliä rakastuessaan Elisabetiin. Miten moinen kolmiodraama voi ratketa perheen pyhyyttä korostaneella 1800-luvulla?
  • Runeberg, Fredrika: Piirroksia ja unelmia (Teckningar och drömmar, 1861)
    Monissa kokoelman novelleissa kuvataan terävästi naisen asemaa niin eksoottisissa kulttuureissa kuin 1800-luvulla. Esimerkiksi ”Maailma ylösalaisin” kuvailee kummallista paikkaa, jossa naiset hallitsevat ja ”housuoppinut” on yleisen kummastelun aihe.
  • Asp, Isa: Muisteliaisia (1872; runot ja muita Aspin runoja Helmi Setälän teoksessa Isa Asp)
    Nuorena kuollut Isa Asp on varhainen suomeksi ja ruotsiksi kirjoittanut runoilija, jonka runoissa pääsevät esille niin suomalaisuusaate kuin naisten välinen ystävyys ja rakkaus.
  • Hahnsson, Theodolinda: Kotikuusen kuiskehia (1884)
    Ensimmäisen tuotteliaan suomenkielisen naiskirjailijan novelli- ja näytelmäkokoelma. Kertomukset ovat viehättävän vanhanaikaisia, ja niissä voi luottaa pahan saavan aina palkkansa.
  • Lange, Ina: ”Huonompaa väkeä” (”Sämre folk”, 1885)
    Salanimellä Daniel Sten kirjoitettu romaani kuvaa naturalistiseen sävyyn ”huonommasta väestä” kohti ”parempaa väkeä” ponnistavan Nadjan elämänvaiheita.
  • Elfving, Betty: Härkmannin pojat (1887; myöhempi painos nimellä Härkmanin pojat)
    Salanimellä Aura julkaistu historiallinen sotaromaani isonvihan ajoilta. Teoksessa nostetaan vahvasti esiin sota naisten näkökulmasta ja problematisoidaan miehistä sankaruutta.
  • Topelius, Toini: Kehitys-aikana (I utvecklingstid, 1889)
    Nimimerkillä Tea julkaistu nuortenromaani kuvaa kahden erilaisen tytön ystävyyttä. Koulunkäynnin ja rakkauden ohella esiin nousee kysymys naisen asemasta.
  • Willman, Elvira: Juopa (esitetty 1908; teoksessa Lyyli; Kellarikerroksessa; Juopa)
    Varhaisen työväenliikkeen naiskirjailijan tositapahtumiin perustuva näytelmä, jossa Voikkaan tehtaan työläiset vastustavat lakolla naisia ahdistelevaa työnjohtajaa. Tehtaan johtajan tytär Ellen tasapainottelee lakkolaisten ja porvarillisen perheensä välillä. 

Sarah Waters: Yövartio

Anna-Maria Soininvaaran ja Tiina Tarvosen lukupiirien toukokuun kirjana oli brittikirjailija Sarah Watersin historiallinen romaani Yövartio. Waters tunnetaan hienona tarinankertojana, joka kirjojensa päähenkilöiden kautta lähestyy laajempia teemoja. Usein Waters kuvaa romaaneissaan naisten välistä rakkautta. Yövartion päähenkilöinä on neljä naista ja yksi mies, joiden tarinoita lukija pääsee seuraamaan käänteisessä järjestyksessä. Kirja alkaa vuodesta 1947 ja etenee taaksepäin vuodeen 1941.

Kirjan rakenne sekä ärsytti että ihastutti lukupiiriläisiä. Watersin kirjoitustyyli sai piiriläisiltä kehuja. Yövartiota pidettiin mahtavana lukuromaanina, joka tempaisi mukaansa ja joka kertoi kauniisti ja koskettavasti rakkaudesta ja ihmissuhteista.

Watersilta on suomennettu myös seuraavat teokset:

Markus Werner: Vyöry

Huhtikuun kirjana Anna-Maria Soininvaaran ja Tiina Tarvosen lukupiireissä oli sveitsiläiskirjailija Markus Wernerin teos Vyöry. Kirjassa asianajaja Clarin tapaa sattumalta hotellin terassiravintolassa Loosiksi itsensä esittelevän miehen, jonka kanssa ajautuu pitkään keskusteluun. Miehiä yhdistää läheinen kylpylä, jossa Clarin on jättänyt naisystävänsä ja Loos puolestaan kertoo vaimonsa kuolleen siellä. Seuraavana iltana keskustelu elämästä, naisista ja uskollisuudesta jatkuu, mutta kolmanteen tapaamiseen Loos ei enää saavu.

Osa piiriläisistä piti Vyöryä outona ja sekavana teoksena, johon oli vaikea päästä sisälle. Toisista kirja oli kekseliäs ja kiinnostava. Lukupiiriälisten vinkki: Kun pääset kirjan loppuun, lue sen alku vielä uudelleen!

Vyöry on ensimmäinen Werneriltä suomennettu teos.

Huhtikuusta lähtien Pasilan kirjaston henkilökunta esittelee kuukausittain kirjallisuutta eri aiheista. Mukana on sekä kauno- että tietokirjallisuutta.

Kirjavinkkeihin kuuluu kirjastossa jaossa olevan tapahtumakalenterin yhteydessä julkaistava kirjalista, kunkin kuukauden loppupuolella järjestettävä vinkkaustilaisuus, jossa henkilökunta kertoo kirjoista, sekä vinkkaustilaisuuden jälkeen esillä oleva kirjanäyttely, josta vinkkikirjoja voi lainata.

Ensimmäiset kirjavinkit antaa informaatikko Riitta Hämäläinen Monikielisestä kirjastosta. Hänen aiheenaan on ”Maailman kirjat sekaisin –tarinoita ja ihmisiä tapahtumien takana”.

Riitta kertoo listalle valitsemistaan kirjoista  Pasilan kirjaston aikuistenosastolla tiistaina 26.4. klo 18-18.30.

Tervetuloa!

Huhtikuun vinkkilista:

Klikkaus kirjan nimen kohdalla vie suoraan HelMet-aineistotietokantaan.

Maaliskuussa Tiina Tarvosen ja Anna-Maria Soininvaaran lukupiirien kirjana oli ranskalaisen Martin Pagen romaani Sudenkorennon lento. Fio on nuori nainen, joka on jäänyt varhain orvoksi. Erinäisten sattumuksien kautta hän hieman vahingossa joutuu taidepiirien huomion kohteeksi, vaikka itse haluaisi vain elää omaa elämäänsä kaikessa rauhassa.

Lukupiiriläiset kommentoivat erityisesti kirjailijan erikoista tapaa käyttää kieltä. Toisia Pagen kieli miellytti, sitä pidettiin jännänä ja kekseliäänä, mutta toiset taas kritisoivat kirjoitustapaa ja pitivät sitä kikkailuna. Kurkistus erilaiseen elämäntapaan oli useimmista mielenkiintoinen. Kirjan loppu herätti myös keskustelua. Jotkut meistä arvasivat loppuratkaisun jo aikaisessa vaiheessa ja pitivät sitä ainoana mahdollisena lopetuksena tälle romaanille, mutta toisille lopun tapahtumat tulivat täytenä yllätyksenä ja tuntuivat oudolta valinnalta.

Martin Pagelta on Sudenkorennon lennon lisäksi suomennettu kaksi muuta romaania:

ps. Lukupiireihin voi liittyä myös kesken kauden. Jos haluat mukaan, ota yhteyttä Tiina Tarvoseen: tiina.tarvonen[at]hel.fi tai puh. 050 402 5816.

Åsa Larsson: Aurinkomyrsky

Åsa Larssonin rikosromaanin Aurinkomyrsky päähenkilönä on tukholmalainen juristi Rebecka Martinsson, joka on kotoisin pohjoisesta Kiirunan seudulta. Rebecka saa kuulla, että hänen nuoruudenystävänsä Viktor Strandgård on murhattu raa’asti. Viktorin sisaren ja Rebeckan vanhan ystävän Sannan soitto saa juristin rientämään ehti pohjoiseen. Eikä aikaakaan, kun Sannaa epäillään murhasta ja Rebecka joutuu selvittämään asiaa. Keskeiseksi näyttää nousevan paikallinen uskonnollinen yhteisö, johon Viktor ja Sanna kuuluivat ja josta Rebeckallakin on kipeitä muistoja.

Lukupiirissä useimmat olivat pitäneet Larssonin kirjasta, mutta sen todettiin olevan varsin rankka ja jopa julma. Siinä nähtiin jotakin ruotsalaista, vaikka se ei ollutkaan perinteinen poliisiromaani. Sävy oli yhteiskunnallinen, joskin pääpaino oli uskonnollisen suljetun yhteisön kritiikissä. Kirja oli myös varsin vakava ja vailla huumoria. Hiukan mietittiin, miksi yleensäkään naisdekkaristit eivät juuri viljele huumoria, kun taas humoristisempia miesdekkaristeja tuli mieleen monta. Raamattuun viittaavat lukujen nimet oli pantu merkille. Henkilöitä kirjassa oli paljon, ja olipa eräs lukupiirin osallistujista laatinut oikein kaavionkin kirjassa esiintyvistä ihmisistä.

Rebeckan hahmosta esitettiin erilaisia tulkintoja: häntä pidettiin toisaalta vahvana ja kostonhimoisena mutta toisaalta myös huomautettiin, etteivät kirjan tapahtumat jätä häntä rauhaan myöhemminkään henkisesti. Kirjassa esiintyvää raskaana olevaa poliisia Anna-Maria Mellania pidettiin kiinnostavana hahmona, ja muita Åsa Larssonin kirjoja lukeneet kertoivatkin hänen olevan mukana jatkossakin. Erityisen kiinnostavaa oli, että osa oli kiinnittänyt huomiota hänen tiheisiin vessakäynteihinsä. Kirjan naishahmoissa nähtiin feministiä sävyjä. Sannan roolia ja olemusta pohdittiin usealta kannalta: oliko hän herkkä ihminen vai taitava manipuloimaan? Lukupiirissä mietittiin myös, kuka kirjan hahmoista oli oikeastaan pahin ja syyllisin. Kirjan pohjalta tehdyssä elokuvassa tapahtumia on jonkin verran muutettu ja henkilögalleriaa hiukan karsittu.

Matti Järvinen

Vanhemmat artikkelit »

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.